Osa 2: Sijoitusstrategiat ja -kohteet

Kirjoittanut: Kalle Anttila, Index Varainhoito

"Puhe ei keitä riisiä", kertoo kiinalainen sananlasku. Vaikka riisinkeitosta ja sijoittamisesta löytyy monta hyvää ajatuksellista yhtymäkohtaa, aion välttää tämän sudenkuopan vielä, ja keskittyä siihen, miten aloittaa sijoittaminen käytännössä. Kun kaikista tärkeintä on kuitenkin aloittaminen .

Mutta mistäpä aloittaa? Onko nyt hyvä hetki ylipainottaa tai ensinnäkään ostaa osakkeita, ja onko esimerkiksi Yhdysvaltain osakemarkkinoiden näkymät tuoreemman toimialarakenteensa johdosta suhteellisesti paremmat kuin Euroopan, jossa toimialarakenne makaa edelleen vanhojen savupiipputoimialojen varassa. Mihin nyt kannattaisi sijoittaa, kun tuloskauden edetessä yritykset kertovat lähitulevaisuuden näkymistä? Onko kaikki hyvä jo hinnoissa ja puoltavatko tulostiedot nykyisiä arvostuksia. Miten sijoitusmarkkinat reagoivat mahdollisesti kiristyvään keskuspankkipolitiikkaan? Nouseeko inflaatio, ja jos nousee, niin mitkä yhtiöt voisivat hyötyä tästä ?

Muistelen Jukka Pekkarisen ilkikurisesti maininneen oppikirjaklassikossaan Kansantaloustiede 1, että kahdentoista ekonomistin kesken muodostuu ainakin kolmetoista näkemystä aiheesta kuin aiheesta. Sijoitusmarkkinoiden analysointi ja näkemysten esittäminen eivät ole tästä poikkeus. Meillä on kutkuttava sisäinen tarve saada näkemyksiä, jotka selventäisivät tulevaisuuteen olennaisena osana liittyvää epävarmuutta. Kaiken tämän tietotulvan ja epävarmuuden äärellä, jokainen sijoittaja tarvitsee oman suunnitelman, jonka ohjaamana voi pienentää taustahälyn määrää, keskittyä olennaiseen ja suunnistaa askel kerrallaan kohti omia yksilöllisiä tavoitteitaan.

Jos tavoitteesi on tuplata sijoitustesi arvo seuraavan kuukauden aikana, voin luvata, ettet tästä kirjoituksesta löydä reseptiä tämän yksisarvisen metsästämiseen. Jos tavoitteesi on vaurastua hiljalleen ja olet valmis tekemään töitä tämän eteen systemaattisesti - säästämällä kuukausittain ja sijoittamalla nämä varat, välttämään impulsiivisia päätöksiä markkinamyllerrysten aikana, menestyksellisen sijoittamisen ei tarvitse olla erityisen monimutkaista. Pääraaka-aine sijoitusmenestykselle, kun on riittävä hajautus yli eri sijoituskohteiden, aika markkinoilla eli kyky pysyä sijoitettuna pitkällä aikavälillä ja kyky säästää pieniäkin summia yli ajan.

Sijoitusstrategia. Miksi sellainen on hyödyllinen ja miten sen toteutan? 

Sijoitusstrategia kuulostaa lähtökohtaisesti erittäin tuhdilta tutkielmalta, varsin juhlalliselta ja osittain kryptiseltä. Mutta ei lannistuta, vaan voimaannutaan tästä antiikin Kreikasta lähtöisin olevasta käsitteestä. Sijoitusstrategia on sinun oma pelisuunnitelmasi, jolla pyrit omien tavoitteidesi täyttämiseen. Monet tutkimukset kertovat, että valtaosa yritysten strategioista - siis pelisuunnitelmista - epäonnistuu ruhtinaallisesti. Syitä on varmasti monia. Liiallinen fokus yksityiskohdissa, ja kokonaiskuva hukassa. Pelisuunnitelman toteuttaminen edellyttää pelaamista, siis tekemistä ja toteutus jää puolitiehen. Epäselvä tavoite, ja niin poispäin. Tämä pätee myös omaan sijoittamisen pelisuunnitelmaasi. Jos tiedät mihin tähtäät, pelissuunnitelmakin on helpompi rakentaa, keskityt asioihin, joihin voit vaikuttaa ja suunnitelma siirtyy ennen kaikkea toteutusvaiheeseen.

Mihin siis tähtäät? Lähtökohtaisesti pelisuunnitelmassa on kolme tärkeää vipua, joita voit säätää. Vipu 1, kuinka paljon voit sijoittaa yli ajan. Vipu 2, miten pitkän aikaa voit pitää varat sijoitettuna. Vipu 3, minkälaista tuottoa aiot sijoituksilleni tavoitella - ja siten minkälaisen laskun olet valmis maksamaan arvonvaihtelun muodossa. Vivut ovat liitettyinä toisiinsa ja yhden vivun säätäminen voi vaikuttaa muiden vipujen asentoon. Jos sijoituksesi voivat olla rauhassa sijoitettuna markkinoilla pidemmän aikaa ja voit sijoittaa kuukausittain lisää rahaa markkinoille, näillä tekijöillä on todennäköisesti suurempi vaikutus lopulliseen tuottoon kuin sillä tavoitteletko korkeinta mahdollista tuottoa markkinoilta.

Korkeimman tuoton mahdollisuus liittyy osakkeisiin sijoittamiseen ja sitä mukaan, kun osa osakesijoituksista vaihtuu korkosijoituksiksi, myös tulevaisuuden tuottonäkymät laskevat. Samalla myös sijoitusten hajautus paranee, ja kokonaissalkun käyttäytyminen eri markkinaolosuhteissa rauhoittuu suhteessa puhtaasti osakesijoituksista koostuvaan salkkuun. Tätä kutsutaan riskienhallinnaksi eli ennakoinniksi. Sijoittamiseen liittyvistä riskeistä isoimpia on sijoitusten myynti oletettua suuremman arvonvaihtelun vuoksi huonoimmalla mahdollisella hetkellä. Tällaisen kokemuksen jälkeen sijoitusten ostaminen ajoittuu usein vasta tilanteeseen, jossa markkinat ovat korjanneet voimakkaasti ylöspäin ja markkinat rauhoittuneet. Näiden hetkien merkitys pitkän aikavälin tuottoihin on häpeämättömän suuri. Vaikka 99,9 % ajasta käyttäytyisikin sijoittajana asiallisesti ja rauhallisesti, niin muutaman päivän repeämisellä on kohtuuton vaikutus lopputulokseen. Tämän vuoksi ennakointi on tärkeää ja se tapahtuu hajauttamalla sijoitukset niin, että repeämisriskit ovat minimoitu.

Tällaisen ajatuksenjuoksun kautta päädytään lopulta itselle sopivaan allokaation osake- ja korkosijoitusten kesken. Yksinkertaistamisen vuoksi en käsittele tässä kohden ns. vaihtoehtoisia sijoituksia. Jos eri omaisuuslajien pitkän aikavälin tuotto-oletukset kiinnostavat, tietoa näistä voi etsiä useista eri lähteistä. Omat suosikkini näihin ovat mm. Blackrockin pääomamarkkinaoletukset (1) ja tanskalaisen riippumattoman tuotto-oletusneuvoston arviot eri omaisuusluokille. Näistä lähteistä saa erinomaisen kuvan ensinnäkin siitä, miten tuotto-oletukset ovat muodostuneet ja miltä nämä näyttävät tällä hetkellä. Tuotto-oletukset ovat luonnollisesti aina oletuksia, kyseessä kun on koulutettu arvaus epävarmasta tulevaisuudesta. Sijoittajan näkökulmasta onnistuminen lukujen kahden desimaalin tarkasta arvauksesta ei ole olennaista, vaan eri omaisuuslajien tuottojärjestys ratkaisee. Tanskalainen neuvosto arvioi esimerkiksi maailmanlaajuisesti hajautetun osakemarkkinan tuottavan hieman alle 6 % vuositasolla noin 10 vuoden aikajaksolla arvioituna. Luku pitää sisällään noin 0,5 % sijoittamiseen liittyvän kulun. Ovatko osakemarkkinoiden toteutuneet tuotot lopulta 6 % tai jotain muuta, aika näyttää. Edes arvovaltainen neuvosto ei tätä voi luvata. Tarkoituksena on pikemminkin auttaa sijoittajaa hahmottamaan eri omaisuuslajeihin liittyvät tuottonäkymät ja riskit. Näin allokaatiopäätös on helpompi tehdä, kun eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat ovat numeerisesti vertailtavana. Tämän lisäksi sivutuotteena neuvostolla on mahdollisuus varmistaa, että kaikilla sijoitusneuvontaa tekevillä palveluntarjoajilla on samat oletukset tulevaisuudesta käytettävissä, ja näin kukaan ei voi keulia erityisen mahtavilla tuotto-oletuksilla ja laskelmilla tajunnan räjäyttävistä sijoitussalkun arvonkehityksistä. Varovaisuus oletuksissa on arvokasta ja korostaa jälleen niiden asioiden tärkeyttä, joihin voit itse vaikuttaa. En voi vaikuttaa sijoitusmarkkinoiden tuottoihin, mutta voin vaikuttaa kuinka kärsivällisesti pysyn markkinoilla ja kuinka paljon laitan rahaa säästöön. Näitä on helpompi kontrolloida ja näiden vaikutus tulevaan varallisuuden määrään on suurempi kuin EKP:n seuraava korkopäätös.

Kun kaikki vivut on asetettu itselle räätälöidysti ja sopivasti, tähtäin on mietitetty ja tätä vastaava sijoitusten jakauma selvillä, on aika valita toteutustapa. Haetko markkinatuottoja (pitkän aikavälin tuotto-oletukset) vai tavoitteletko markkinoita parempaa tuottoa?

Jos haet markkinatuottoja, hajautat varasi maailmanlaajuisesti eri markkinoiden painojen mukaisesti. Näin pysyt maailman sijoitusmarkkinoiden kehityksessä mukana ja hyödyt maailmantalouden yleisestä kehityksestä yli ajan. Voit sijoittaa varasi joko muutaman indeksipohjaisen sijoituskohteen kautta (esimerkiksi, pörssilistatut indeksirahastot) tai hajautetun indeksipohjaisen allokaatiorahaston kautta. Saat muutamalla sijoituskohteella otteen tuhansien yritysten osakkeiden kehityksestä ja tuhansien lainanottajien joukkolainoista. Yksittäisen sijoituskohteen vaikutus kokonaisuuteen on pieni ja yleinen markkinoiden kehitys määrittelee sijoitusten arvonkehitystä. Johtuen siitä miten markkinat määritellään ja lasketaan eri indeksien kautta, tässä toteutustavassa on momentum -sijoittamisen maustetta. Tällä tarkoitetaan sitä, että ne osakkeet tai lainat, jotka ovat vahvassa ja pitkäkestoisessa nousukaaressa, saavat indeksissä koko ajan suuremman painoarvon ja näin myös suhteellisesti isompi osa sijoituksista suuntautuu näihin kohteisiin yli ajan. Vastaavasti ne osakkeet ja lainat, jotka ovat laskussa ja jatkavat laskuaan, saavat entistä pienemmän painon indeksistä ja näin myös suhteellisesti pienempi osa sijoituksista suuntautuu näihin kohteisiin yli ajan. Pääsääntö tässä kuitenkin on se, että sijoitukset kohdentuvat systemaattisesti hajauttaen ja läpinäkyvin säännöin eri sijoituskohteisiin. Indeksivaihtoehtojen osalta kehitystä on tapahtunut viime vuosien aikana paljon ja sijoittaja voi tehdä myös valintaa siitä, miten haluaa markkinat itselleen lopulta määritellä.

Markkinatuottoihin tähtäävän vaihtoehdon hyviä puolia on yksinkertaisuus - sijoituksia ei tarvitse säätää koko aikaa, laaja hajautus - ei tarvitse arvata voittajia, kun sijoitat koko markkinaan, ja kustannustehokkuus - sijoitusten hoitotapa mahdollistaa matalammat kustannukset ja näillä on iso merkitys sijoittajan saamiin tuottoihin pitkällä aikavälillä. Tässä vaihtoehdossa luovut kuitenkin siitä ajatuksesta, että sijoitustesi arvonkehitys olisi selvästi markkinoita parempaa.

Jos tavoittelet markkinoita parempaa tuottoa, vaihtoehtoisia pelisuunnitelman lisäyksiä on monia. Yksi intuitiivisesti houkuttelevin tapa lähestyä tätä aihetta on tunnistaa markkinoilta ne yhtiöt, joiden todellinen arvo on korkeampi kuin näiden vallitseva markkina-arvo. Yleisesti tällaista lähestymistapaa osakevalintaan kutsutaan arvosijoittamiseksi. Harmillisesti tämä todellinen arvo on aina itse arvioitava, ja siten käytännön toteuttaminen voi olla haastavaa. Tämä yhtiöiden valinnasta kantaa ottava pelisuunnitelma edellyttää sijoittajalta kärsivällisyyttä sillä markkinoiden syklit voivat olla pitkät ja valitun tyylilajin tuottokehitys jäädä jälkeen yleisestä markkinoiden kehityksestä pitkiksikin ajoiksi. Näin on käynyt arvosijoittajallekin, joiden tuotot ovat laahanneet koko markkinan perässä vuoden 2009 finanssikriisistä lähtien. Jos aihetta etsii hakusanalla "arvosijoittaminen", hakutulosten kärjessä notkuu lähinnä otsikoita ja kysymysmerkkejä koko tyylin tulevaisuudesta. Tällä tyylisuunnalla on kuitenkin omat vankat kannattajansa ja yritysten liiketoimintamallien kehityksen myötä (Amazon, Alphabet, Apple jne.) menetelmät osakevalintaankin kehittyneet.

Tähän tyylilajiin löytyy monia toteutustapoja. Valmiita ratkaisuja löytyy lukuisia niin sijoitusrahastojen kuin pörssilistattujen indeksirahastojenkin osalta. Rahastojen tiedot kannattaa lukea tarkkaan, jotta saat hyvän kuvan siitä, miten yhtiöt salkkuun poimitaan. Arvonmäärittely kun on aina salkunhoitajakohtaista ja siten eri sijoitusratkaisuissa voidaan usein päätyä eri yhtiövalintoihin. Jos mikään näistä ratkaisuista ei tunnu omalta, vaihtoehtona on aina mukauttaa menetelmiä itselle sopivaksi ja tehdä osakevalinnat lopulta omakätisesti. Menetelmiä ja malleja löytyy valtavasti, kun vaihtoehtoja etsii arvosijoittamisen -hakusanalla.

Arvosijoittamisella markkinatuottoja parempaan lopputulokseen tähtäävän vaihtoehdon hyviä puolia on intuitiivisuus - ostetaan hyvää halvalla, ja mahdollisesti ajoittain sijoittajan saama keskimääräistä markkinaa parempi tuotto. Tässä vaihtoehdossa otat kuitenkin riskin sekä arvon määrittämisestä, että arvonkehityksestä, joka voi poiketa pitkänkin aikaa markkinoiden yleisestä kehityksestä.

Nämä vaihtoehdot toteutuksesta eivät ole missään nimessä tyhjentävästi esitetty tai edes ainoita vaihtoehtoja. Sijoitustyylien eri teorioiden ja käytännön toteutuksen osalta on hyvä tiedostaa, että erinomainen tietämys teoriasta ei välttämättä ole vielä tae menestyksestä, jos tietämyksen kumppanina on kiire tai muuten kärsimätön tapa hoitaa sijoituksia. Toisaalta on paljon esimerkkejä siitä, joissa vähäisellä tietämyksellä sijoittamiseen liittyvistä teorioista ja oikealla pitkäjänteisellä käyttäytymisellä on saavutettu huipputuloksia.

Lopulta tärkeintä on aloittaminen ja aika markkinoilla. Olipa pelisuunnitelmasi mikä tahansa, tätä kannattaa kuitenkin aina seurata ja arvioida suunnitelman toimivuus omien tavoitteiden osalta ja yli ajan. Kuten Winston Churchillkin on todennut "Olipa pelisuunnitelma kuinka kaunis tahansa, välillä kannattaa katsoa myös tuloksia ".

Lähteet:

(1) Blackrockin pitkän aikavälin tuotto-oletukset, joissa otettu huomioon arviot ilmastonmuutoksen torjumisen vaikutuksista: BII climate-aware return assumptions (blackrock.com)

(2) Tanskalaisen tuotto-oletusneuvoston arviot eri omaisuusluokkien tuottonäkymistä: Home page - Return Expectations (afkastforventninger.dk)