Osa 3: Hajauttaminen ja riskienhallinta

11.01.2022

Kirjoittanut: Erika Hutri, Portfolio ry


Olet varmasti kuullut riskin ja tuoton kulkevan käsi kädessä. Tämä tarkoittaa sitä, että suuremmalla riskillä on mahdollista saavuttaa suurempia tuottoja. Mikäli sijoittaja haluaa tuottoja sijoituksistaan, on hänen siis kestettävä myös riskinottoa.

Kaikkiin sijoituksiin liittyy riskejä ja riskienhallinta onkin keskeisessä osassa sijoittamista, sillä sen avulla sijoittaja pystyy pienentämään sijoitustensa riskisyyttä. Riskien tunnistaminen ja niiden hallinta ovat keskeisiä tapoja välttää turhia tappioita sijoitusmarkkinoilla. Tästä syystä erilaisiin sijoittamiseen liittyviin riskeihin on tärkeää tutustua. Jokaisen sijoittajan olisi syytä pohtia myös omaa riskinsietokykyään. Osa sijoituskohteista on toisia tuottavampia ja tällöin pääsääntöisesti myös riskisempiä. Osakesijoitukset ovat historiallisesti katsottuna tuottavimpia sijoituskohteita, mutta ne eivät välttämättä ole parhaita sijoituskohteita sijoittajalle, jolla on matala riskinsietokyky. Matalin riski ja tuotto sen sijaan liittyvät korkorahastoihin.

Eri sijoituskohteisiin liittyy erilaisia riskejä. Osakesijoittamisen riskit voidaan jakaa yritysriskiin ja markkinariskiin. Yritysriski eli epäsystemaattinen riski kuvaa tiettyyn yritykseen sidoksissa olevaa riskiä. Yritysriskiä on mahdollista pienentää hajauttamalla. Markkinariski eli systemaattinen riski sen sijaan on kaikille yrityksille sama eikä siihen ole mahdollista vaikuttaa. Vaikka epäsystemaattinen riski saataisiin hajautettua pois jää osakesijoituksiin siis aina riskiä. Aiemmin mainittujen lisäksi valuuttakurssien muutokset aiheuttavat valuuttariskiä. Korkorahastoihin kuuluvat riskit ovat luottoriski ja korkoriski. Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että yritys ei kykene hoitamaan velkojaan, korkoriski taas sitä, että korkosijoitusten markkina-arvot vaihtelevat korkotason muuttuessa.

Keskeisiä tapoja riskin vähentämiseen ovat jo aiemmin mainitut hajauttaminen sekä pitkäjänteisyys. Pitkäjänteisyyden myötä sijoittaja kohtaa useita kurssimuutoksia, niin laskuja kuin nousujakin. Pitkällä aikavälillä osakekurssit kuitenkin keskimäärin nousevat, joten tilapäiset laskut eivät estä tuottojen syntymistä.

Miten hajauttaa sijoituksia?

Hajauttaminen on aiemmin mainitusti hyvä käytäntö riskien hallintaan ja pienentämiseen. Vaikka kaikkea riskiä ei pysty hajauttamalla poistamaan, on riskit syytä tiedostaa ja minimoida. Nyrkkisääntö hajauttamiseen on, että sijoittaja ei laita kaikkia munia samaan koriin. Näin yksi epäonnistunut sijoitus ei käännä koko sijoitustoimintaa tappiolliseksi. Hajauttamista voidaan harjoittaa usealla eri tavalla: 

1. Eri omaisuusluokkiin hajauttaminen, eli sijoitusten jakaminen erilaisten omaisuuslajien välillä. Tällöin sijoitusportfolio voi koostua esimerkiksi koroista, osakesijoituksista ja joukkolainoista. Muita mahdollisia sijoituskohteita ovat muun muassa metsät. kiinteistöt, jalometallit ja vakuutukset. Myös omaisuuslajien sisällä on mahdollista hajauttaa sijoittamalla esimerkiksi eri yhtiöiden osakkeisiin. Osakepoiminnassa hajauttamisen avulla vastataan erityisesti yritysriskiin, joka pienenee uusia osakkeita ostamalla. Näin salkun riski pienenee, kun yhden yhtiön ongelmat eivät vaikuta yhtä merkittävästi koko sijoitussalkkuun. Eri omaisuusluokkien välinen hajauttaminen mahdollistaa myös tuoton tekemisen myös laskusuhdanteessa sijoittamalla esimerkiksi raaka-aineeseen tai vakuutukseen, jonka arvonkehitys ei korreloi lainkaan taloussuhdanteen kanssa eli salkun systemaattinen riski pienenee. 

2. Ajallinen hajauttaminen eroaa aiemmin mainituista, sillä siinä ei ole kyse sijoitussalkun monipuolistamisesta. Siinä keskeisintä on ostaa pienempi määrä yhtä osaketta kerrallaan ja sijoittaa osakkeeseen tai muuhun sijoituskohteeseen esimerkiksi kerran kuussa. Sijoituskohteen hinnan muuttuessa jatkuvasti, ajallisen hajauttamisen avulla sijoittaja voi välttää esimerkiksi osakkeen ostamisen liian korkealla hinnalla.

3. Maantieteellinen hajauttaminen sen sijaan estää sen, että yhden valtion ongelmat eivät heijastuisi koko sijoitussalkkuun. Näin pelkästään suomalaisten sijoituskohteiden sijaan voisi olla kannattavampaa etsiä sijoituskohteita myös muualta. Maantieteelliseen hajauttamiseen liittyy myös valuuttariski. Jos kaikki sijoitukset ovat esimerkiksi dollareissa, on sijoitussalkku herkkä dollarin arvonmuutoksille.

Hajauttaessa tulisi kiinnittää huomiota myös siihen liittyviin kuluihin. Osakkeita ostaessa sijoittaja maksaa välityspalkkioita, joten pientä erää yhden yhtiön osaketta ei välttämättä ole kannattavaa ostaa. Näin ollen hajauttaminen lukuisien eri osakkeiden välille ei välttämättä ole aina kannattavaa, sillä välityspalkkiot syövät tuottoja. Hajauttamisen hyödyt alkavat kuitenkin näkyä jo silloin, kun sijoittaja ostaa yhden yhtiön osakkeiden ohella myös toista osaketta. Riittävä hajautus saadaan tilanteessa, jossa varat on jaettu noin 10-15 osakkeen välille, mikäli osakkeita on useammilta toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta.

Lähteet: Kallunki, Martikainen, Niemelä: Ammattimainen sijoittaminen. Inderes. Nordnet. Sijoittaja.fi. 

Luo kotisivut ilmaiseksi!